Sateen kuunteleminen voi olla aivan ihanaa. Luonto on ihan hiljainen, vain pisarat pitävät ääntä laskeutuessaan maahan. Voiko parempaa hetkeä olla kuin sateella. Ei ole pakottavaa tarvetta tehdä mitään äkkinäistä. Kunhan vain istuu, kuuntelee ja siemailee sadetuoksuja.



Jotenkin olen aistivani, että kutimet voisi taas ottaa esiin.
Pihatyöt ovat oikeastaan siinä vaiheessa jolloin suurin rynnistys tulee olemaan haravointi. Mitä nyt muutaman uuden vihannespalstan voisi laittaa - jos vaan enää saa itsestään sitä irti. Jospa vain keräisi voimia siihen suureen haravoimisbuumiin. Niin, että miksi se pitää yleensä tehdä? Selityksenä voisi olla ehkäpä se, että silloin kun ne ovat poissa kulkureiteiltä niin ne eivät myöskään kulkeudu niin herkästi koiran mukana sisään ja eteisen matolle. Siinä kun ne jotenkin näkyvät haitallisina. Ei niitä kait muuten haravoisi.