Miten kuunaan voi ihmisten kotiin ilmaantua niin jeevelisti tavaraa jolla ei ole mitään varsinaista käyttöä.
Aivan - se on tää ikä. Koko piiiiitkän elämänsä on tullut säästettyä semmoistakin mistä nyt ei niin varsinaisesti ole ollut mitään jatkokäyttöä. Tämän ikäiset ihmiset jo perivätkin materiaalia runsaasti ja niitä tunnesyistä pitää huostassaan. Tässä kehittelee kaiken maailman ahtaamisen ennätyksiä.
Sääli esikoista joka perii kaiken, sitten aikanaan.

Nyt on kuitenkin tyhjäyksen aika. Ensinnäkin minne ne panisin? Kierrätyskeskus ei ota mitä vaan, sillä heilläkin on kriteerinsä. Myydä ei kannata, kukaan ei niitä tarvitse.
Nyt me olemme lajitelleet tavaroita sen mukaan mihinkä rompeluokkaan kuuluvat. Sitten kun ne kasat ovat valmiita niin Sorttiasemalle.

Suosimme tästä lähin hyvin askeettista elämää, lupaan sen.