Ja minä kun olen aina kaihtanut kaikkia sipulikasveja. Nyt niitä on joka puolella, pitkin ja poikin pihamaata. Samoin kävi tuon samettikukkasen. Olen aina pitänyt sitä jonkin sortin "mäentykkäätosta" kukkana. Vasta toissa keväänä lankesin niitä ostamaan kun niitä nyt oli vain niin paljon tarjolla. Nyt olen ihan innostunut siihen. Ai miksi? No - se ei kaadu sateella taikka tuulessa, sitä ei pahemmin kalva etanat ja se on aina niin reippaan ja huolitellun näköinen. Ainakin kaukaa katsottuna ;) Tässä nämä syyt...

Haravoidessa olen koonnut lehtikasoja valikoituihin paikkoihin ja päälle kumosin paksun kerroksen puolimaatunutta multaa kompostista. Siitä tuli sellainen 20 cm. korkuinen jo näillä materiaaleilla. Talloin sen tiiviiksi, niin että haravoidut lehdet ja komposti menivät aivan kasaan ja sinne se saa jäädä lumen alle muhimaan. Keväällä teen niihin sitten kunnon penkit ja lisään kunnon multaa - avot - sitten taas on paikkoja jonne saan istutettua kaikenmoista.
On tää syksy vaan eri vänkää aikaa.
Kommentit