Mies on pessyt mattoja. Nyt ne kuivuvat hyvin eikä tarvitse taiteilla sateiden lomassa niitä ulos/sisään siirtojen kanssa. Ja se tuoksu :) Kunnon mäntysuopa tuo niin nostalgisesti muistot lapsuudesta joten tuntuu että se on se ainut ja oikea aine mattojen pesuun. Koiraperheissä (hassu sana) tämä on jokavuotinen rituaali. Ennen tein sen pesun käsin ja nyt virkaa hoitaa mies ja painepesuri. On vaan ajat muuttuneet siitäkin.

Marsulassa taasen lotraan Tolun kanssa. Puolet lootista on pesty, marsut kammattu ja kynnet leikattu. Silloin kun se tulee tehtyä viimeisen päälle hyvin niin aikaa tuhraantuu aika lailla. Taikka minä olen vain hidastunut, mikä on tietty tottakin.
Tässä harrastuksessa saattaisi olla jotenkin eksoottinen taikka hohdokaskin piirrre mutta tämä kesä ja sen aktivoimat kärpäset imevät siitä kaiken hohdon pois. Kuka simpura on päättänyt että kärpäsiä todella tarvitaan. Olisivat sitten tuolla taivaalla pääskysten ulottuvilla, ei minun marsulassa. Tuo vanhanajan kärpäspaperi on ainut joka sopii tuollaiseen tilaan. Onneksi marsut asuvat omassa talossaan. Talo - ei se mikään talo ole vaan jalasmökki ;)